Mitä sinulle kuuluu? Talven pimein aika on täällä ja se vaikuttaa monen oloon. Itselläni on ainakin selvästi enemmän makeanhimoa ja ruokahaluni on kasvanut. Onko sinulla sama juttu? Tämä on todella normaalia, eikä sitä tarvitse stressata. Kehomme paino vaihtelee jonkin verran vuodenaikojen mukaan. Nautitaan siis kynttilänvalosta ja vilttiin kääriytymisestä ja syödään ehkä vähän enemmän suklaata, jos kehomme niin pyytää! Mistä sitten tiedät, milloin olet syönyt tarpeeksi suklaata ja miksi sitä tulee usein syötyä ähkyyn asti?
Kerroin jonkin aikaa sitten nälästä ja sen tunnistamisesta. Kylläisyys voi olla monelle jopa vaikeampaa tunnistaa, kuin nälkä. Miten osaat tunnistaa kyylläisyyden ja milloin on oikea hetki lopettaa syöminen? Osaatko sanoa, miltä kylläisyys tuntuu juuri sinulla? Kylläisyyteen vaikuttavat yllättävätkin asiat, joista et välttämättä tiennytkään. Lopuksi annan sinulle todella kätevän työkalun, jolla voit itse opetella mittamaan sekä nälkääsi, että kylläisyyttäsi.
Miten tunnistat sopivan kylläisyyden?
Ennenkuin opit syömään itsesi sopivan kylläiseksi, sinun olisi hyvä tietää, mitkä eri asiat vaikuttavat siihen, miten paljon syöt. Kulttuuri ja opitut tavat vaikuttavat monella siihen, miten paljon syödään. Varsinkin laihduttajilla on myös paljon sääntöjä liittyen syömiseen. Sinulla voi esimerkiksi olla ulkopuolisia sääntöjä liittyen aterioiden määrään, ruoka-aikoihin ja ruoka-aineisiin. Säännöt eivät kuitenkaan välttämättä kunnioita kehosi omia tarpeita, jolloin myös kylläisyyden tunnistaminen on hankalampaa.
Oletko oppinut, että lautanen pitää aina syödä tyhjäksi? Tai että ruoan jättäminen lautaselle on tuhlausta ja Afrikan lapset näkevät nälkää? Tämä on ymmärrettävä ajatustapa, koska ruoka ei aina ole ollut itsestäänselvyys. Jos kuitenkin syöt aina lautasen tyhjäksi, vaikka olisitkin epämukavan täynnä, niin onko sekään hyvä vaihtoehto? Itse laitan aina ruoan jääkaappiin, jos en jaksa syödä tai jos olen ulkona syömässä, niin pyrin ottamaan vain sen verran kuin jaksan ja otan sitten lisää, jos siltä tuntuu.
Tee rauha ruoan kanssa. Jos olet joutunut oravanpyörään, jossa välillä rajoitat syömistäsi ja olet kovassa nälässä ja sitten ”repsahdat” ja syöt ähkyyn asti, niin tämä vaikeuttaa huomattavasti mukavan kylläisyyden tunnistamista. On vain huutava nälkä tai kamala ähky, joiden välissä pallottelet. Kun tiedät, että voit syödä mitä tahansa, miten paljon tahansa, niin tiedätkö miten käy? Sinun ei tarvitse enää syödä esimerkiksi suklaata, kuin se olisi viimeinen kerta elämässäsi. Tiedät, että suklaata on aina saatavilla ja luultavasti silloin et syö sitä yhtä paljon.
Pidä huoli ruokarytmistä, joka sopii juuri sinulle. Jotkut meistä syövät usein ja pieniä aterioita ja jotkut syövät isoja aterioita harvemmin. Miten usein olet ollut nälkäinen, mutta todennut, että enhän minä voi vielä olla nälkäinen, koska söin tunti sitten? Tämä on hyvä esimerkki säännöstä, joka voi estää sinua kuuntelemaan kehoasi. Luo itsellesi sopiva ruokarytmi ja pitäydy siinä. Kova nälkä johtaa usein siihen, että syömme nopeasti ja liikaa yhdellä kertaa. Se ei ole vaarallista, mutta ei välttämättä auta sinua tunnistamaan mukavaa kylläisyyttä ja aiheuttaa sinulla tukalan olon.
Opettele tunnistamaan, miltä mukava kylläisyys tuntuu sinulla. Joillakin se voi tuntua kohentuneena mielialana, tai ruoka ei maistu yhtä hyvältä enää tai sinua ei vain kiinnosta enää syödä. Pysähdy kesken ruokailun ja kuulostele, miltä kehossa tuntuu. Jos syöt nopeasti ja miettimättä, niin et välttämättä osaa pysähtyä kehon hienovaraisiin kylläisyyssignaaleihin.
Jouluähkystä
Uskallan väittää, että monen kohdalla jouluähky liittyy ruoan herkullisuuden lisäksi myös siihen, että tammikuu on uuden elämän, lakkojen ja kuurien kuningaskuukausi. Jo ajatus siitä, että et saa enää syödä samalla tavalla joulun jälkeen, johtaa siihen, että syöt itsesi ähkyyn joulupöydässä. Oletko huomannut ihmiset, jotka eivät stressaa syömisistään, eivät välttämättä syö joulunakaan kuin se olisi viimeinen herkullinen ateria vuoteen? Joulun aika on erinoimainen aika miettiä omaa suhdettasi ruokaan ja myös kokeilla erilaisia kylläisyyden asteita.
Toinen asia, joka sinun olisi hyvä muistaa on se, että ei ole olemassa mitään täydellistä kylläisyyden astetta tai sääntöä siitä, milloin on pakko lopettaa syöminen. Syymme syödä liittyvät niin moneen asiaan, että pelkkä nälkä ja kylläisyys eivät kerro koko totuutta. Ehkä tärkein asia on käyttäytymisesi tiedostaminen ja utelias tarkastelu. Jos sohvan pohjalla, mukavasti loikoillessasi huomaat syöneesi suklaata, kunnes sinulla on epämukava olo, niin voit vaikka miettiä, että oletko syönyt päivällä tarpeeksi? Oletko huomaamatta ajatellut, että et syö niin paljoa, jotta voit hyvällä omatunnolla syödä illalla enemmän, vaikka nälkä olisikin kurninut vatsassa? Onko sinulla ehkä ollut tavallista stressaavampaa töissä?
Mitä jos tänä jouluna kokeilisitkin uutta lähestymistapaa? Antaisit itsellesi luvan syödä mielesi mukaan myös joulun ja uuden vuoden jälkeen? Mitä tapahtuisi? Mitä jos joulustressi helpottaisikin ja pystyisit syömään jouluruokaa niin, että olisitkin sopivan kylläinen?
